Henkilökohtaisten avustajien Heta-tes

Heta-tes on henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus. Ammattiliitto JHL:n neuvottelemalla sopimuksella määrätään henkilökohtaisten avustajien työsuhteissa noudatettavat vähimmäisehdot, kun työnantajana on vammainen henkilö itse.

Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus Heta-tes

Henkilökohtaisille avustajille saatiin uusi työehtosopimus 29.4.2025. Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus eli Heta-tes on voimassa 1.5.2025–30.4.2028. Katso uutisesta uuden Heta-tesin pääkohdat. Lataa alta koko työehtosopimus.

Milloin Heta-tesiä noudatetaan?

  • Henkilökohtaisia avustajia koskevaa työehtosopimusta noudatetaan niissä työsuhteissa, joissa työnantaja – vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa – on Henkilökohtaisten avustajien työnantajliiton Heta-liiton jäsen.  
  • Työnantaja on joku muu henkilö kuin vammainen itse, ja vammaiselle on myönnetty korvaus avustajan palkkaamisesta muun, kuin vammaispalvelulain perusteella. 
  • Työnantaja, joka on vammainen tai joku muu henkilö, vastaa itse avustajan palkkauksesta aiheutuvista kustannuksista. 
  • Jos henkilökohtaisen avustajan työantajana toimii hyvinvointialue, noudatetaan SOTE-sopimusta.
  • Jos henkilökohtainen avustaja on työsuhteessa yritykseen tai järjestöön, noudatetaan vähintään yleissitovaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta

Jos työnantajana toimiva yksityishenkilö ei ole järjestäytynyt Heta-liittoon, ei työsuhteeseen lähtökohtaisesti noudateta mitään työehtosopimusta. Työntekijään sovelletaan ainoastaan työlainsäädäntöä ja työntekijän työsuhteen ehdot ovat selvästi heikommat. Keskeiset työsuhteen ehdot määräytyvät silloin työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain mukaan. Esimerkiksi lomarahaa tai lauantailisää ei välttämättä makseta lainkaan.

Kun teet työsopimuksen, selvitä tarkkaan, mitä työehtosopimusta tai mitä työsuhteen ehtoja sinuun noudatetaan. Jos vammainen henkilö tai hänen edustajansa on työnantajasi, varmista, että hän on järjestäytynyt Heta-liittoon.

On sinun etusi, että saat kaikki työehtosopimuksen kautta tulevat edut, muutoin sinuun sovelletaan vain työlainsäädäntöä ja työehdot ovat selvästi heikommat.

Jos olet epävarma siitä, miten sinun pitää menetellä, ota yhteyttä lähimpään JHL:n aluetoimistoon.

Henkilökohtaisen avustajan tesin mukainen palkka

Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen mukaan avustajille maksetaan tuntipalkkaa.

Nämä asiat vaikuttavat palkkaasi:

  • palkkaryhmä (A, B1, B2 tai C)
  • kokemuslisä
  • työpaikan sijainti (pääkaupunkiseutu tai muu Suomi). Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista.

Palkkaryhmät

  • Palkkaryhmäjaottelu muuttui vuoden 2024 alussa. Nyt palkkaryhmiä on neljä: A-, B1-, B2- ja C-ryhmät.
  • A-ryhmän tuntipalkka on pienin, C-ryhmän suurin.
  • B1, B2- ja C-palkkaryhmiin kuuluvat työtehtävät on määritelty tämän työehtosopimuksen liitteistä. Liitteet löytyvät tes:n sivulta 41 alkaen.

1.7.2025 alkaen

  • muualla Suomessa 12,89 €
  • pääkaupunkiseudulla 13,05 €

1.7.2026 alkaen

• muualla Suomessa 13,23 €
• pääkaupunkiseudulla 13,39 €

1.7.2027 alkaen

• muualla Suomessa 13,56 €
• pääkaupunkiseudulla 13,72 €

Jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen tuntipalkkaan tehdään kuitenkin vähintään 27 sentin korotus 1.7.2025 sekä 1.7.2026 ja 1.7.2027 alkaen.

1.7.2025 alkaen

• muualla Suomessa 13,39 €
• pääkaupunkiseudulla 13,55 €

1.7.2026 alkaen

• muualla Suomessa 13,73 €
• pääkaupunkiseudulla 13,89 €

1.7.2027 alkaen

• muualla Suomessa 14,06 €
• pääkaupunkiseudulla 14,22 €

Jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen tuntipalkkaan tehdään kuitenkin vähintään 27 sentin korotus 1.7.2025 sekä 1.7.2026 ja 1.7.2027 alkaen.

1.7.2025 alkaen

• muualla Suomessa 13,89 €
• pääkaupunkiseudulla 14,05 €

1.7.2026 alkaen

• muualla Suomessa 14,23 €
• pääkaupunkiseudulla 14,39 €

1.7.2027 alkaen

• muualla Suomessa 14,56 €
• pääkaupunkiseudulla 14,72 €

Jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen tuntipalkkaan tehdään kuitenkin vähintään 27 sentin korotus 1.7.2025 sekä 1.7.2026 ja 1.7.2027 alkaen.

1.7.2025 alkaen

• muualla Suomessa 14,39 €
• pääkaupunkiseudulla 14,55 €

1.7.2026 alkaen

• muualla Suomessa 14,73 €
• pääkaupunkiseudulla 14,89 €

1.7.2027 alkaen

• muualla Suomessa 15,06 €
• pääkaupunkiseudulla 15,22 €

Jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen tuntipalkkaan tehdään kuitenkin vähintään 27 sentin korotus 1.7.2025 sekä 1.7.2026 ja 1.7.2027 alkaen.

Kokemuslisät

Kokemuslisät nostavat vähimmäistuntipalkkaa. Tuntipalkka nousee seuraavien kokemuslisään oikeuttavien työskentelykuukausien jälkeen:

  • 12 kk (1 vuosi)
  • 36 kk (3 vuotta)
  • 60 kk (5 vuotta)
  • 96 kk (8 vuotta)
  • 132 kk (11 vuotta)
  • 168 kk (14 vuotta).

14 vuoden kokemuslisäluokka tuli voimaan 1.1.2024. Kokemuslisäkorotukset tehdään myös silloin, kun työntekijän tuntipalkka on vähimmäistuntipalkkaa suurempi.

1.7.2025 alkaen työntekijän senhetkiseen tuntipalkkaan tehdään:

  • 1,25 prosentin suuruinen kokemuslisän korotus hänen siirtyessään yhden (1) tai kolmen (3) vuoden kokemuslisäluokkaan,
  • 1,7 prosentin suuruinen kokemuslisän korotus hänen siirtyessään viiden (5) tai kahdeksan (8) vuoden kokemuslisäluokkaan ja
  • 2,0 prosentin suuruinen korotus hänen siirtyessään 11 tai 14 vuoden kokemuslisäluokkaan.

30.6.2025 saakka kaikkien kokemuslisävuosien korotusprosentti on 1,25.

Kokemuslisän sisältävät tuntipalkkataulukot vuosille 2025, 2026 ja 2027 löytyvät tes:n sivulta 28 alkaen.

Työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähimmäistuntipalkka nousee seuraavien kokemuslisään oikeuttavien työskentelykuukausien jälkeen: 12 kk (1 vuosi), 36 kk (3 vuotta), 60 kk (5 vuotta), 96 kk (8 vuotta) ja 132 kk (11 vuotta) ja 168 kk (14 vuotta).

1.7.2025 alkaen työntekijän senhetkiseen tuntipalkkaan tehdään 1,25 prosentin suuruinen kokemuslisän korotus hänen siirtyessään yhden (1) tai kolmen (3) vuoden kokemuslisäluokkaan, 1,7 prosentin suuruinen kokemuslisän korotus hänen siirtyessään viiden (5) tai kahdeksan (8) vuoden kokemuslisäluokkaan ja 2,0 prosentin suuruinen korotus hänen siirtyessään 11 tai 14 vuoden kokemuslisäluokkaan.

30.6.2025 asti työntekijän senhetkiseen tuntipalkkaan tehdään aina 1,25 prosentin suuruinen kokemuslisän korotus hänen siirtyessään seuraavaan kokemuslisäluokkaan.

Kokemuslisäkorotukset tehdään edellä kuvatusti myös silloin, kun työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka on tämän työehtosopimuksen mukaista vähimmäistuntipalkkaa suurempi.

Näin kokemuslisään oikeuttava työskentely määrittyy

Kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan ne henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä työskennellyt kuukaudet,

  • joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 30 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa.
  • Vähintään 30 työtuntiin kuukaudessa perustuvan kokemuslisän kertymisessä huomioidaan 1.1.2022 alkaen tehdyt työskentelykuukaudet.
  • Vähintään 30 työtuntiin kuukaudessa perustuvaa kokemuslisää ei kuitenkaan makseta työntekijälle takautuvasti ajalta ennen 1.1.2024.

Ajalta ennen 1.1.2022 kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan ne henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa.

  • Soveltamisohje:
    • Henkilökohtaisena avustajana tehty työ huomioidaan kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi riippumatta siitä, minkä palkkaryhmän mukaisia työtehtäviä työntekijä on aiemmin tehnyt.
    • Henkilökohtaiseen avustamiseen nähden samankaltaisissa tehtävissä sen sijaan verrataan aikaisempia työtehtäviä nykyisiin työtehtäviin.

Yhden (1) kuukauden työskentely voi kerryttää kokemuslisää vain yhdellä (1) kuukaudella.  

  • Soveltamisohje:
    • Jos työntekijällä on useampi kuin yksi (1) työsuhde, voi työntekijälle yhden (1) kuukauden aikana kertyä vain yksi (1) kuukausi kokemuslisään oikeuttavaa työskentelyä.  

Työtodistus tai muu kirjallinen selvitys esitettävä

Työntekijän on esitettävä muista työsuhteista hyväksi laskettavasta kokemuksesta työtodistus tai muu luotettava kirjallinen selvitys.

Selvitys tulisi esittää työnantajalle viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai kokemuslisän kertymisestä.

Jos selvitys esitetään takautuvasti, tähän työsuhteeseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään yhden (1) vuoden ajalta takautuvasti siitä, kun selvitys on esitetty. 

  • Soveltamisohje:
    • Kokemuslisään oikeuttavia työskentelykuukausia laskettaessa huomioidaan myös vuosilomalain 7 §:ssä säädetyt työssäolon veroiseksi ajaksi katsottavat ajanjaksot, joita työntekijän työsuhteisiin on sisältynyt.
    • Työssäolon veroista aikaa on siis esimerkiksi työntekijän raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan, sairausloman tai lomautuksen aika vuosilomalain 7 § mukaisesti.
    • Myös aikaisemmista henkilökohtaisen avustajan tai niihin nähden samankaltaisista työsuhteista huomioidaan työssäolon veroinen aika. 

Mitä henkilökohtaisen avustajan A, B- ja C-palkkaryhmiin kuuluvat työtehtävät ovat?

Työntekijälle maksetaan vähintään palkkaryhmän A mukaista tuntipalkkaa, jos hänen työtehtävänsä ovat pääsääntöisesti avustamista päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa, eivätkä ne oikeuta palkkaryhmän B1, B2 tai C mukaiseen tuntipalkkaan.  

Liite henkilökohtaisen avustajan työtehtävistä löytyy työehtosopimuksen sivulta 41 alkaen.

Palkkaryhmä B on jaettu alaryhmiin B1 ja B2.

Työntekijälle maksetaan vähintään palkkaryhmä B:n mukaista henkilökohtaista tuntipalkkaa, jos hänen työtehtäviinsä sisältyy pysyvästi sellaisia vaativia itsehoidollisia tai muita tehtäviä, jotka Heta-liitto ja JHL ovat yhteisesti vahvistaneet kuuluvaksi palkkaryhmään B.

Työtehtävän pysyvyyttä arvioidaan aina tapaus- ja työntekijäkohtaisesti.

Työtehtävän ei tarvitse toistua päivittäin tai viikoittain kyseisen työntekijän kohdalla, jotta pysyvyysedellytys täyttyisi.

Palkkaryhmä B:n mukaisen palkan edellytyksenä on lisäksi, että työtehtävän tulee kohdistua siihen henkilöön, jolle henkilökohtainen apu on myönnetty.

Heta-liitto ja JHL päivittävät palkkaryhmään B kuuluvien tehtävien listaa jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.

Palkkaryhmään B1 kuuluvia työtehtäviä ovat:

Työtehtävät, joissa tehdään vammaisen ihmisen nostoja tai siirtoja
– Työntekijän päivittäisiin tai usein toistuviin työtehtäviin kuuluu fyysisesti kuormittavia tai apuvälineitä käyttäen tehtyjä vammaisen ihmisen nostoja tai siirtoja.
– Nosto tai siirto on tässä kohdassa tarkoitettu palkkaryhmä B1:n mukainen työtehtävä silloin, kun vammainen ihminen on vähintään 12-vuotias.

Intiimihygieniassa avustaminen
– Genitaalialueiden puhtaanapito tai vastaavat tehtävät, jotka edellyttävät välitöntä kosketusta genitaalialueisiin.

Suolen toimintaan ja tyhjennykseen liittyvät toimenpiteet
– Esimerkiksi tuseeraus tai suolen toimittaminen peräpuikolla tai pienoisperäruiskeella

Avanteeseen liittyvät työtehtävät
– Työntekijän työtehtäviin kuuluu avannepussin tyhjentäminen ja avanteen pohjalevyn vaihtaminen.

Palkkaryhmään B2 kuuluvia työtehtäviä ovat:

Lääkkeiden itsenäinen jakaminen
-Jos työntekijä suorittaa itsenäisesti lääkkeiden jaon, eli työnantaja ei valvo lääkkeiden jakoa, on kyse palkkaryhmän B2 mukaisesta työtehtävästä.
Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että työntekijä ottaa lääkkeet paketista ja laittaa ne vammaisen ihmisen saataville dosettiin tai annostelee lääkeannostelijaan (erityyppiset pumput).

– Jos työnantaja valvoo työntekijän tekemän lääkkeiden jaon, ei kyseessä ole itsenäinen lääkkeiden jakaminen, vaan palkkaryhmään A kuuluva työtehtävä.
Työnantajan valvonta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaikka työntekijä jakaisi lääkkeet, työnantaja pystyy itse varmistamaan, mitä lääkettä hän ottaa ja kuinka paljon.

– Jos työntekijä jakaa lääkkeet valmiiksi dosettiin tai lääkeannostelijaan, työnantajan valvonta tarkoittaa sitä, että hän pystyy varmistamaan, miten työntekijä asettaa lääkkeet annostelijaan.

Täsmennys siihen, mitä työnantajan valvonnalla tarkoitetaan, tulee voimaan 1.7.2025. Siihen asti noudatetaan näiden tehtävien osalta HetaTESin 1.10.2023–30.4.2025 määräyksiä.

Pistoksena annettavien lääkkeiden annostelu ja pistäminen
– Työntekijä annostelee insuliinin tai muun lääkkeen ja suorittaa sen pistämisen.

Vaativa haavanhoito
– Esimerkiksi pysyvä tai toistuva painehaavanhoito.

Hengitystien toimivuudesta huolehtimisessa avustaminen siltä osin kuin tehtävä ei kuulu palkkaryhmään C
– Lähtökohtaisesti hengityskoneen käytössä avustaminen on palkkaryhmän B2 mukainen työtehtävä. Jos vammainen ihminen kuitenkin pystyy asentamaan hengityslaitteen liitännän (maskin), työtehtävä kuuluu palkkaryhmään A, vaikka hengityslaite tukisi kokonaisvaltaisestikin hengitystä.

– Jos työntekijän työtehtäviin kuuluu hengitysteiden imujen suorittaminen imulaitteen avulla tai yskittäminen yskityslaitteen avulla, on tämä palkkaryhmään B2 oikeuttava työtehtävä silloinkin, kun vammaisella ihmisellä ei ole käytössään muuta hengityksen tukea.

– Uniapnean ylipainehengityshoito tai muu kuin tässä määräyksessä mainittu hengitystien toimivuudesta huolehtimisessa avustaminen eivät ole palkkaryhmään B2, vaan palkkaryhmään A kuuluvia työtehtäviä.

Yskityslaitteella yskittäminen B2-palkkaryhmän tehtävänä tulee voimaan 1.7.2025. Siihen asti noudatetaan näiden tehtävien osalta HetaTESin 1.10.2023–30.4.2025 määräyksiä.

PEG-ruokintaletkun vaihtaminen
– Jos työntekijän työtehtävänä on PEG-letkun vaihtaminen, on kyse palkkaryhmän B2 mukaisesta työtehtävästä.

– Ravinnonsiirtoletkun liittäminen ravintoliuospulloon tai -pussiin tai ravintoliuoksen tiputusnopeuden säätäminen eivät ole palkkaryhmän B2 mukaisia työtehtäviä. Myöskään letkun huuhtelu ei ole palkkaryhmään B2 kuuluva työtehtävä.

Työntekijän suorittama katetrointi

Cystofixiin (suprapubinen katetri) liittyvät työtehtävät
– Pelkkä virtsankeräyspussin tyhjentäminen tai vaihtaminen on palkkaryhmään A kuuluva työtehtävä.

Työntekijälle maksetaan vähintään palkkaryhmä C:n mukaista henkilökohtaista tuntipalkkaa, jos hänen työtehtäviinsä sisältyy pysyvästi sellaisia vaativia tehtäviä, jotka Heta-liitto ja JHL ovat yhteisesti vahvistaneet palkkaryhmään C kuuluvaksi.

Palkkaryhmä C:n mukaisen palkan edellytyksenä on lisäksi, että työtehtävän tulee kohdistua siihen henkilöön, jolle henkilökohtainen apu on myönnetty.   

Työtehtävän pysyvyyttä arvioidaan aina tapaus- ja työntekijäkohtaisesti. Työtehtävän ei tarvitse toistua päivittäin tai viikoittain kyseisen työntekijän kohdalla, jotta pysyvyysedellytys täyttyisi.  

Heta-liitto ja JHL päivittävät HetaTESin liitteenä olevaa palkkaryhmään C kuuluvien tehtävien listaa jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.

Työntekijälle maksetaan vähintään palkkaryhmä C:n mukaista palkkaa, jos hän toimii: 

Hengityslaitteen varassa elävän vammaisen ihmisen henkilökohtaisena avustajana 
– Edellytyksenä on lisäksi, että hänen työtehtäviinsä sisältyy pysyvästi avustamista hengityslaitteen käytössä. 

– Jos vammainen ihminen kuitenkin pystyy asentamaan hengityslaitteen liitännän (maskin) itse, ei kyseessä ole palkkaryhmään C kuuluva työtehtävä.  

Saattohoitovaiheessa olevan vammaisen ihmisen henkilökohtaisena avustajana

Vaativissa kommunikointiin liittyvissä työtehtävissä
– Työntekijän päivittäisiin työtehtäviin kuuluu puhetulkkauksen, taktiilin, pistekirjoituksen, viittomakielen tai viitotun puheen käyttäminen, ja edellä mainitut vaativat kommunikaatiotaidot toimivat vammaisen ihmisen kommunikoinnin edellytyksenä.

– Puhetulkkauksen ei tarvitse liittyä puheella tai äänellä tapahtuvaan kommunikointiin. Vammaisella ihmisellä tulee kuitenkin olla jokin kommunikointikeino tai keinojen kokonaisuus, jolla hän pystyy ilmaisemaan itseään ja omaa tahtoaan tulkkauksen avulla.

– Työtehtävän ei tarvitse liittyä sellaiseen vuorovaikutustilanteeseen, jossa on niin sanottu kolmas osapuoli. Työntekijän kommunikaatiotaidot voivat olla edellytys esimerkiksi hänen itsensä ja vammaisen ihmisen väliselle toimivalle kommunikoinnille.

Täsmennys vaativiin kommunikointiin liittyviin työtehtäviin tulee voimaan 1.7.2025. Siihen asti noudatetaan näiden tehtävien osalta HetaTESin 1.10.2023–30.4.2025 määräyksiä.

henkilökohtainen avustaja työntää pyörätuolissa olevaa avustettavaa metrolaiturilta metroon.

Henkilökohtaisen avustajan työterveyshuolto

Työterveyshuolto on järjestettävä, onpa työnantajanasi hyvinvointialue, yksityinen yritys, järjestö tai yksityinen henkilö. Siitä on määrätty laissa.  Olet oikeutettu työterveyshuoltoon riippumatta siitä, onko työsuhteesi kokoaikainen tai osa-aikainen, toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

Lakisääteinen työterveyshuolto on lähinnä ennaltaehkäisevää neuvontaa ja seurantaa. Siihen kuuluu muun muassa

  • työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen ja työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn selvittämistä, arviointia ja seurantaa.
  • toimenpide-ehdotusten tekemistä työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi
  • neuvontaa ja ohjausta koskien työn terveellisyyttä ja turvallisuutta
  • työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työpaikan vaaratilanteiden kartoittamista, työjärjestelyjen vaikutusta ja tapaturma- ja väkivaltavaaraa.

Sairauden hoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, mutta työnantajasi voi sisällyttää sen työterveyshuollon sopimukseen.

Jos työnantajasi on yksityinen henkilö, vaadi työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi työterveyshuollon palvelujen sisältö ja laajuus.

Jos sinulla on epäilyjä työturvallisuuteen tai työolosuhteisiin liittyen, pyydä työantajaltasi työterveyshuollon yhteystiedot, ja ota yhteys työterveyshuoltoon. Pulmallisissa tilanteissa voit kysyä neuvoa ammattiliittosi JHL:n aluetoimistosta.

Henkilökohtaisen avustajan työturvallisuus

Tiesitkö, että työturvallisuuslaki koskee myös toisen kotona tehtävää työtä? Lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen on työnantajasi vastuulla. 

Jotta voit tehdä työtäsi turvallisesti, siihen tarvitaan sinun ja työnantajasi välistä yhteispeliä. Teillä molemmilla on työturvallisuuden suhteen velvollisuuksia, tästä on sovittu Heta-tesissä (pykälä 20, sivu 38) (linkki tesiin)

Työnantajasi pitää

  • Arvioida työssäsi ilmenevät haitta- ja vaaratekijät. Niiden arvioinnissa hänen on tarvittaessa käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, esimerkiksi työterveyshuoltoa.
  • Teettää työpaikkaselvitys. Selvityksen tekee työterveyshuolto. Sen pitää olla saatavilla, jos haluat nähdä sen. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto selvittää ja arvioi työn ja työpaikkasi olosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden sekä arvioi, millainen merkitys niillä on terveyteesi ja työkykyysi.
  • Hankkia käyttöösi esimerkiksi suojakäsineet ja tarvittavat välineet esimerkiksi siirtoihin silloin, kun työturvallisuuslaki tätä edellyttää. Työnantajasi velvollisuus on perehdyttää sinut näiden laitteiden käyttöön.

Sinun pitää

  • Noudattaa työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita.
  • Muutenkin noudattaa työsi ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.
  • Työaikana käyttää vaatetusta, joka ei estä työtehtävien hyvää suorittamista. Sinun on otettava huomioon työnantajasi ilmoitukset erityisistä työtehtävistä, jotka voivat vaikuttaa pukeutumiseesi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ulkoilussa tai liikunnassa avustaminen.
Henkilökohtainen avustaja ja avustettava tietokoneen äärellä.

Oppaita henkilökohtaisen avustajan työn tueksi

Henkilökohtaisten avustajien opas

Oppaassa käsitellään yleisellä tasolla henkilökohtaisen avustajan ammattia työntekijän näkökulmasta. Suurin osa teksteistä koskee henkilökohtaista apua yleisesti henkilökohtaisen avun järjestämistavasta riippumatta, mutta oppaassa käsitellään myös järjestämistapojen ominaispiirteitä.

Oppaassa käydään myös läpi työnantajamallin erityispiirteitä ja käsitellään yleisesti työsuhteen ehtoja.

Henkilökohtaisten avustajien työaikaopas

Ammattiliittosi JHL on tehnyt yhdessä Heta-liiton kanssa henkilökohtaisten avustajien työaikaoppaan.

Siinä kerrotaan työajan järjestämisestä ja siihen vaikuttavista asioista, työaikasuunnittelusta sekä työvuoroluettelon tekemisen periaatteista ja vaihtoehdoista.

Tutustu oppaaseen, lataa se itsellesi ja hyödynnä työssäsi.

Opas toisen kotona tehtävän työn turvallisuuteen

Työturvallisuuskeskus (TTK) on julkaissut oppaan ”Toisen kotona tehtävän työn turvallisuus ja työhyvinvointi”. oppaan tavoitteena on auttaa työntekijöitä, esihenkilöitä, työsuojeluhenkilöstöä ja työnantajaa turvallisen ja terveellisen työn toteuttamisessa. Työturvallisuus ja työhyvinvointi toteutuvat parhaiten, kun työnantaja ja työntekijät tuntevat omat velvoitteensa ja sitoutuvat edistämään asioita yhteistoimin. Yksi oppaan kirjoittajista on JHL:n työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja.

Liity jäseneksi!

JHL on henkilökohtaisten avustajien ammattiliitto. Olemme neuvotelleet valtakunnallisen henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen (Heta-tes), jotta yhteiskunnallisesti tärkeän työn arvostus näkyisi kukkarossa ja hyvinvointina työelämässä.

OSZAR »